home *** CD-ROM | disk | FTP | other *** search
/ Aminet 52 / Aminet 52 (2002)(GTI - Schatztruhe)[!][Dec 2002].iso / Aminet / docs / mags / saku09.lha / Teksti / Tulevaisuus.txt < prev    next >
Text File  |  1994-10-21  |  10KB  |  155 lines
  1. 5
  2. 1*
  3.  
  4. Teksti osallistui IBM:n innovaatiokilpailuun, joten se on lievästi PC-keskeinen.
  5. Silti asiaa käsitellään tarpeeksi laajakatseisesti ja mielenkiintoisesti  meille
  6. Amigisteillekin. Julkaistu tekijän luvalla.
  7.  
  8. {3                 Tietokoneen ja käyttöjärjestelmän tulevaisuus
  9. {3                 ---------------------------------------------
  10.  
  11.                                   Sami Sundell
  12.  
  13.  
  14. Kauan, kauan sitten, kun vielä elettiin 1970-luvun lopun villien vuosien huumas-
  15. sa, kun miehet olivat rautaa ja leipäkin maistui leivältä, IBM sai kaikkien  ai-
  16. kojen neronleimauksen. Se kehitti tietokoneen, jonka kytkentäkaavion  se  sitten
  17. myyntiä ja suosiota lisätäkseen antoi julkiseen levitykseen. Temppu onnistui, ja
  18. pian tietokonevalmistajat siirtyivät tekemään entisten CP/M-tietokoneiden sijas-
  19. ta IBM PC -yhteensopivia laitteita. Käyttöjärjestelmäksi valittiin DOS, jota al-
  20. kurypistelyjen jälkeen alkoi kehittää Microsoft.  Tämän  päätöksen  myötä  alkoi
  21. kenties tietokonehistorian tunnetuin ja merkittävin hirmuvalta, jolle vetää ver-
  22. toja vain Intel prosessorimarkkinoilla.
  23.  
  24. Tänäkin päivänä kärsitään edelleen  mainitusta  hirmuvallasta.  Intel  valmistaa
  25. edelleen suurimman osan PC-koneiden prosessoreista, ja  suosituin  käyttöjärjes-
  26. telmä on varmasti MS-DOS varustettuna usein Microsoft Windowsilla.  On  jotenkin
  27. ironista, että huolimatta maailmalla olevista halvemmista ja tehokkaammista pro-
  28. sessoreista ja edistyksellisemmistä  käyttöjärjestelmistä,  ihmiset  edelleenkin
  29. hankkivat selkeästi eniten näitä edellämainittujen yhtiöiden tuotteita.  Mieleen
  30. tulee vanha sananlasku kärpäsistä...
  31.  
  32. Vaan mikä on tulevaisuus? Katsaus kristallipalloon kenties sen paljastaisi, mut-
  33. ta niin kuin aina, lopullisten tulosten tietäminen vie  leikistä  mielenkiinnon.
  34. Tyytykäämme siis vain hyviin arvailuihin.
  35.  
  36. Itse tietokoneen - PC:n - rakenne tulee muuttumaan. Tällä  hetkellä  järjestelmä
  37. perustuu lähes suoraan ensimmäisten PC-koneiden tekniikkaan, jota on sitten  pa-
  38. ranneltu sieltä täältä. Peruskonsepti on kuitenkin edelleen sama. Tämä  ei  tule
  39. missään tapauksessa kestämään, jo nyt ihmiset alkavat hermostua jatkuviin  lait-
  40. teistorajoituksiin ja yhteensopivuusongelmiin.  Huolimatta  pyrkimyksestä  help-
  41. pokäyttöisyyteen tietokoneet  aiheuttavat  käyttäjälleen  yhä  enemmän  harmaita
  42. hiuksia.
  43.  
  44. Eri valmistajien prosessorit ovat Intelin tehokkaista estoyrityksistä huolimatta
  45. pikku hiljaa löytämässä tiensä laajemmille markkinoille. AMD, Cyrix ja IBM  etu-
  46. nenässä ovat Intel-yhteensopivien prosessorien valmistajat ryhtyneet nakertamaan
  47. Intelin markkinakakkua jokainen omalta kulmaltaan. Kenties muutaman  vuoden  ku-
  48. luttua sillä nakertamisella on jo saavutettu jotakin merkittävämpää.
  49.  
  50. Haluttaessa on nykyään mahdollista valita myös ei-Intel-yhteensopiva  prosessori
  51. tietokonettaan pyörittämään. IBM tarjoaa muutamassa tietokoneessaan PowerPC-pro-
  52. sessoria, joka tosin tällä hetkellä, ennen kuin sitä aletaan kunnolla  tukemaan,
  53. tarjoaa Intelin prosessoreita suurempaa suorituskykyä vain  harvoissa  ja  vali-
  54. tuissa tehtävissä. Digital taas markkinoi omaa Alphaansa, taitaapa sitä  käyttää
  55. joku muukin valmistaja - sillä on kuitenkin sama ongelma kuin  PowerPC:llä,  pa-
  56. kollinen Intel-prosessorien emulointi hidastaa ohjelmien suoritusta. Silti  nämä
  57. ovat yksi, itse asiassa melko todennäköinenkin, vaihtoehto  haettaessa  tulevai-
  58. suuden PC:n prosessoria.
  59.  
  60. Yksi mahdollinen ratkaisu muihin laitteisto-ongelmiin on se, että muutamat  isot
  61. valmistajat lyövät viisaat päänsä yhteen ja suunnittelevat koko koneen  perustan
  62. uusiksi, mielellään säilyttäen kuitenkin jonkinlaisen yhteensopivuuden  vanhojen
  63. laitteiden kanssa. Yksin millään valmistajalla ei ole tällaiseen mahdollisuuksia
  64. - esim. IBM:n mikrokanava ei muita vastaavia ratkaisuja paremmasta tekniikastaan
  65. huolimatta saanut kovin  kummoista  suosiota  muiden  valmistajien  keskuudessa.
  66. Saattaa hyvin olla, ettei usean  valmistajan  liittoutumakaan  saa  mitään  mer-
  67. kittävää aikaan. Maailmassa on kuitenkin tuhansia  PC-valmistajia,  joista  vain
  68. kourallinen todella suuria, joten saattaa olla, että näiden suosituimpien  siir-
  69. tyessä yhdessä ja välittömästi uuteen järjestelmään muut kiskoutuisivat  mukana.
  70. Tämä vaihtoehto vaikuttaa kuitenkin melko epätodennäköiseltä, sillä tämäntyyppi-
  71. seen yritykseen ryhtyminen on  aina  hiukan  epävarmaa,  ja  onnistuminen  edel-
  72. lyttäisi koko malliston muuttamista yhdessä rysäyksessä uuteen konseptiin - muu-
  73. tenhan asiakkaat valitsisivat sen tutun ja turvallisen, ja uusi  standardi  kui-
  74. vuisi välittömästi kokoon.
  75.  
  76. Toinen, mielestäni todennäköisempi uudistussuunta, on innovaatioiden  poimiminen
  77. muista järjestelmistä. Tällä hetkellä maailmalla on PC-standardin kanssa kilpai-
  78. lemassa kaksi yksittäisen valmistajan tietokonetta: Apple Macintosh ja Commodore
  79. Amiga. Molemmat järjestelmät ovat  kohtalaisen  suosittuja,  olivathan  molemmat
  80. valmistajat viime vuonna maailman kymmenen suurimman  tietokonevalmistajan  jou-
  81. kossa, mutta en  silti  jaksa  uskoa  niiden  tulevaisuuteen.  80-luvun  järjes-
  82. telmäpaljoudesta on jäljellä PC:n lisäksi enää nämä kaksi, ja Amigankin tulevai-
  83. suus näyttää tällä hetkellä melko epävarmalta. Luulen, että  ainoa  mahdollisuus
  84. näiden järjestelmien edes jonkinasteiseen elossasäilymiseen on yhdistyminen  PC-
  85. standardiin. Apple on mukana PowerPC-prosessorin suunnittelussa ja  kykenee  sen
  86. avulla ajamaan PowerMac-sarjan  tietokoneissaan  PC-ohjelmia.  Amiga  ei  tuohon
  87. vielä suoraan tehdaspaketista nostettuna kykene, vaan se vaatii erillisiä  kort-
  88. teja, mutta tulevaisuudessa PC-yhteensopivuus vaikuttaisi Amigankin kohdalla to-
  89. dennäköiseltä uudistukselta. Kenties nämä kaksi järjestelmää kykenevät ajan  ku-
  90. luessa sulautumaan PC-maailmaan niin, että niiden edistyneempi  tekniikka  alkaa
  91. vaikuttaa myöskin muiden valmistajien koneisiin. Ehkä Macista ja Amigasta  tulee
  92. ensin erikoiskäyttöön tarkoitettuja PC-yhteensopivia, ja sitten  niiden  ominai-
  93. suuksia siirretään myös muihin. Tarvetta kyllä olisi, siitä ei pääse  mihinkään.
  94. Kenties ne toisivat mukanaan myöskin uuden ohjelmointifilosofian,  jossa  ohjel-
  95. mista pyrittäisiin tekemään pienikokoisia ja helppokäyttöisiä, jätettäisiin  pe-
  96. ruskäyttäjän ohjelmista pois kaikkein turhimmat ominaisuudet...
  97.  
  98. Myöskin käyttöjärjestelmä tulee kokemaan muutoksen. Unelmoin  hetkestä,  jolloin
  99. alan lehdissä ilmoitetaan jonkin käyttöjärjestelmän ohittaneen  käyttäjäluvuissa
  100. DOSin. Tähän menee aikaa, mutta saahan sitä aina toivoa kaikkea hassua.
  101.  
  102. Aikanaan MS-DOS oli yleiseen tasoon nähden hyvä käyttöjärjestelmä. Nykyään, huo-
  103. limatta uusien versioiden jos jonkinlaisista virityksistä, se on lähinnä riippa-
  104. kivi. Muiden valmistajien - kuten Novellin ja IBM:n - DOS:it ovat yleisesti  ot-
  105. taen parempia, mutta eivät niin suosittuja, ja niissäkin on samat perusongelmat.
  106. 640 kB:n muistirajoitus on merkittävä haitta käytettäessä laajoja ohjelmia.
  107.  
  108. Luultavasti osittain tämän, osittain muiden markkinoille ilmaantuneiden  vastaa-
  109. vien laitosten takia Microsoft julkaisi Windowsin. Graafinen käyttöliittymä  oli
  110. PC:ssä jotain hienoa, ja kun se versiossa 3.0 alkoi olla jo  käytettävässä  kun-
  111. nossa, kassamenestys oli taattu. Ikävä kyllä samalla kun poistettiin tuo muisti-
  112. rajoitus ja saatiin hieno liittymä - esim. kun ohjelmat ennen vaativat  jokainen
  113. oman kirjoitinajurinsa, nyt riittää Windows-ajuri, kieltämättä edistystä -  saa-
  114. tiin sivutuotteena muita ärsyttäviä piirteitä: ohjelmat  ovat  säännönmukaisesti
  115. hitaita, paljon sekä kovalevytilaa että muistia vieviä eivätkä välttämättä  edes
  116. yhtään DOS-versioitaan helpommin käytettäviä.
  117.  
  118. Aktiivisten harrastajien silmät alkavat aueta myös muiden koneiden käyttöjärjes-
  119. telmien ominaisuuksille. UNIX-koneet ovat kautta aikojen  olleet  vain  ammatti-
  120. laisten käyttämiä laitteita, mutta nyt UNIX-järjestelmiä saa myös kotikoneisiin.
  121. Se, samoin kuin Commodore Amiga jo melko vaatimattomallakin kokoonpanolla,  tar-
  122. joaa toimivan moniajon, jonka rinnalla Windowsin surkea räpellys  saa  pohtimaan
  123. vakavasti koneen vaihtoa. Windowsin  "moniajossa"  kun  käskyt  tunnutaan  lähe-
  124. tettävän prosessorille postikortilla... Ainakin jonkinasteisen  ratkaisun  tähän
  125. tuo  OS/2,  joka  tällä  hetkellä  on  ehkä  vakuuttavin  ehdokas  tulevaisuuden
  126. käyttöjärjestelmäksi. Se osaa moniajaa kelvollisesti,  siinä  voi  käyttää  myös
  127. DOS- ja Windows-ohjelmia, eivätkä laitteistovaatimuksetkaan käytännössä ole Win-
  128. dowssin vastaavia kummallisemmat. Vielä OS/2 ei  ole  lähelläkään  kilpailijansa
  129. myyntilukuja, mutta kenties tulevaisuudessa, kun Microsoft jälleen julkaisee uu-
  130. den Windowsin ja kun se jälleen todetaan ennakkotietojen vastaisesti hitaaksi ja
  131. tolkuttomat  laitteistovaatimukset  asettavaksi  mastodontiksi,  OS/2:n   myynti
  132. lähtee jyrkkään nousuun. Sillä on edellytyksiä vaikka mihin, ja IBM:n puheet tu-
  133. levista versioista, jotka ovat vielä  nykyistä  paremmin  kotikäyttöön  sopivia,
  134. ovat mannaa korville.
  135.  
  136. Ei pidä unohtaa myöskään äsken mainitsemiani UNIX-järjestelmiä. Suomalainen  Li-
  137. nux on kerännyt jo parisataa tuhatta käyttäjää ympäri maailmaa.  Tällä  hetkellä
  138. se on vain todellisten harrastajien käyttöjärjestelmä, koska markkinat  vaativat
  139. lähes täydellistä yhteensopivuutta jo olemassaolevien käyttöliittymien - lähinnä
  140. DOS:in ja Windowsin - kanssa, ja UNIX-ohjelmat ovat perinteisesti hiukan krypti-
  141. siä. Saatavilla olevat graafiset käyttöliittymät kuitenkin  tekevät  sen  hiukan
  142. perinteistä komentorivi-UNIXia käyttäjäystävällisemmäksi, ja koska se  on  UNIX,
  143. on ohjelmatarjonta sitä kautta taattu. Ilmaisuus vielä  lisää  kiinnostusta.  En
  144. kuitenkaan usko, että siitä sen paremmin kuin muistakaan UNIXeista tulee koskaan
  145. vallitsevaa  käyttöjärjestelmää,  kohtalaisiin  kotikäyttäjälukuihin  ne  voivat
  146. kyllä yltää.
  147.  
  148. Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa. Pitää tuntea  menneisyys  ja  nykyi-
  149. syys, ja niiden perusteella sitten etsiä viitteitä mahdollisesta  tulevaisuudes-
  150. ta. Luulen, että muutaman vuoden kuluttua tietokonemaailma on muuttunut sen ver-
  151. ran, että voimme todeta arvaukseni menneen pahemman kerran metsään.  Tällä  het-
  152. kellä tilanne kuitenkin vaikuttaisi kehittyvän edelläkuvatun  laiseksi,  ja  jos
  153. oikein hyvä tuuri käy, osa tulevaisuudenkuvastani  pitää  jopa  paikkansa.  Vain
  154. Luoja tietää, jos sekään. 
  155.